Blogiarkisto
-
▼
2012
(35)
- ► maaliskuuta (2)
- ► helmikuuta (11)
-
▼
tammikuuta
(22)
- Lone wolf
- Copypaste tumblristani (in engliiiissshh!)
- Hiding your imperfections won't make them go away.
- "Things that I don't understand, bug me."
- Katse
- Selvennystä edelliseen merkintään
- Anteeksi
- Strong is all you've got when you've used up all y...
- The need to become what I am
- Odotus
- Näimme eilen, näimme tänään...
- Sormeni liikkuivat kännykän näppäimillä hieman lii...
- Välähdyksiä
- Pääkallotatuointi
- Oh, so true.
- Ajatukset
- Turhautuminen
- The imprinting
- ...
- Herääminen
- Puolikuu
- Viiltävä kipu raastoi koko ruumistani, ja jaksoin ...
Lukijat
Sisällön tarjoaa Blogger.
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
Strong is all you've got when you've used up all your weak
Olen kyllästynyt viiltämään
Olen kyllästynyt polttamaan ihoani
Olen kyllästynyt turruttamaan aistini
normaalisti niin tarkat
viinalla ja lääkkeillä
Ahdistus ei mahdu enää maailmaani.
Nyt siellä on vain sinä, minä ja Kuuraturkki.
Naurahdin hieman ajatukselle,
emme koskaan voisi olla täysin kahdestaan.
Loputonta itsesääliä, itseinhoa
patoutumia
Nyt aion kohdistaa ahdistukseni muualle.
Purkaa sen ulos kuvin ja sanoin,
vaikka lyönnein jos muu ei auta
mutta en koskaan sinuun
en enää koskaan.
Se miksi jätin sinut - tai ajauduimme erillemme - johtui siitä että pelkäsin tunteitani liikaa. Häpesin niitä. Halusin puhua ällöromanttisia sanoja ikuisesta rakkaudesta, mutta päädyin vain hakkamaan päätäni seinään ja vellomaan siinä kuinka typerältä saattaisin kuulostaa. Sulkeuduin kuoreeni, mutta suljin myös itseni ulos.
Pelkäsin että ne tunteet tekisivät minusta heikon. En pelkää enää. Kuuraturkki ei enää anna minun pelätä. Me molemmat tiedämme että tämä on oikein, että näin sen kuuluu mennä.
Ja nyt tahdon vain sanoa, että tahtoisin olla sinun kanssasi ikuisesti jos se vain suinkin on mahdollista. Hankkia sen omakotitalon joskus, yrttipuutarhoineen päivineen. Lapsia. Lapsenlapsia. Tiedätkö, sinä olet ainoa ihminen joka on saanut minut unelmoimaan näin.
Olen kyllästynyt polttamaan ihoani
Olen kyllästynyt turruttamaan aistini
normaalisti niin tarkat
viinalla ja lääkkeillä
Ahdistus ei mahdu enää maailmaani.
Nyt siellä on vain sinä, minä ja Kuuraturkki.
Naurahdin hieman ajatukselle,
emme koskaan voisi olla täysin kahdestaan.
Loputonta itsesääliä, itseinhoa
patoutumia
Nyt aion kohdistaa ahdistukseni muualle.
Purkaa sen ulos kuvin ja sanoin,
vaikka lyönnein jos muu ei auta
mutta en koskaan sinuun
en enää koskaan.
Se miksi jätin sinut - tai ajauduimme erillemme - johtui siitä että pelkäsin tunteitani liikaa. Häpesin niitä. Halusin puhua ällöromanttisia sanoja ikuisesta rakkaudesta, mutta päädyin vain hakkamaan päätäni seinään ja vellomaan siinä kuinka typerältä saattaisin kuulostaa. Sulkeuduin kuoreeni, mutta suljin myös itseni ulos.
Pelkäsin että ne tunteet tekisivät minusta heikon. En pelkää enää. Kuuraturkki ei enää anna minun pelätä. Me molemmat tiedämme että tämä on oikein, että näin sen kuuluu mennä.
Ja nyt tahdon vain sanoa, että tahtoisin olla sinun kanssasi ikuisesti jos se vain suinkin on mahdollista. Hankkia sen omakotitalon joskus, yrttipuutarhoineen päivineen. Lapsia. Lapsenlapsia. Tiedätkö, sinä olet ainoa ihminen joka on saanut minut unelmoimaan näin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia: