Blogiarkisto
-
▼
2012
(35)
- ► maaliskuuta (2)
- ▼ helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (22)
Lukijat
Sisällön tarjoaa Blogger.
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
Kuusi päivää täysikuuhun
Kääriydyin tiukemmin harmaaseen fleecehuopaani ja otin huikan energiajuomaa. Tiesin ettei minun pitäisi juoda sitä enää tähän aikaan päivästä mutta minkäs teet. Vasemman käsivarteni naarmuja kirveli suihkun jäljiltä, kuin tuskaisena muistutuksena siitä kuinka pohjalle olin taas vajonnut. Mutta tämä ei ollut sitä tyypillistä, tyhjää masennusta. En ollut syönyt lääkkeitäni pitkään aikaan ja oloni oli ollut paljon parempi kuin niiden kanssa. Pari päivää sitten jokin kuitenkin muuttui. Nyt minulla oli syy olla ahdistunut. Jollain kierolla tavalla jopa nautin siitä etten enää ollut turta. Tunsin itseni eläväksi vaikka halusinkin kuolla. Tämä oli kipua, kipua puhtaimmillaan. Sydämen kipua.
Kauppareissulla jäin hetkeksi tuijottamaan kuuta, joka oli hieman puolikasta isompi. Tunsin sen värähtelyn, sen voiman. Kuu kutsui minua luokseen, ja hetken aikaa jopa hymyilin. Käännyin ja kävelin kotiin haparoivin askelin.
Kauppareissulla jäin hetkeksi tuijottamaan kuuta, joka oli hieman puolikasta isompi. Tunsin sen värähtelyn, sen voiman. Kuu kutsui minua luokseen, ja hetken aikaa jopa hymyilin. Käännyin ja kävelin kotiin haparoivin askelin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia: